Luonnosta eläminen

Olen kalastanut, metsästänyt ja marjastanut koko ikäni omaan käyttöön ja tehnyt havainnon tässä vuosien aikana, että metsässä on potentiaalia suomalaisen elämäntavan säilyttämiseksi. Kainuulaiset omaavat luonnosta elämisen ja tätä taitoa minusta täytyisi vaalia ja kehittää, että kaikki hyötyisivät siitä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Metsästä löydettävien sienien laajempi hyödyntäminen ja niistä saavutettava taloudellinen potentiaali on jäänyt varjoihin. On nimittäin totta, että Matsutake, pakuri ja tatit ovat erittäin kysyttyjä maailmalla ja näiden sienien viljelyyn täytyisi paneutua lähemmin. Sienien viljelyä voi pian varmasti myös toteuttaa teollisuushalleissa luonnossa kasvattamisen sijaan, mikäli markkinat räjähtävät käsiin.

Nykyisin on myös olemassa vertikaaliviljelyitä maailmalla, jotka mahdollistavat paremmat kasvuympäristöt viljelytuotteille mm. Salaatit, yrtit ja vihannekset. Nämä kerrosviljelmät mahdollistavat pienemmän pinta-alan, vähemmän energiaa, paremman tuoton ja kuluttaa vähemmän vettä. Voisiko lähitulevaisuudessa koulut/ yritykset kasvattaa itse salaattinsa työntekijöille ja opiskelijoille? Tämä uusi viljelymuoto voitaisiin perustaa esim. koulurakennuksen katolle.

Pihkan ja erikoiskasvien  kerääminen kosmetiikkaan ja lääkehoitoon on myös jäänyt harvoille henkilöille ja pelkään, että tieto häviää täältä ajan myötä. Mahlan valuttaminen on alkanut jo “teollistua” ja tulemme varmasti näkemään useampia letkuviritelmiä metsissä. Luonnontuntemuksen lisääminen kouluissa ja markkinatapahtumat toisivat varmasti näiden osa-alueiden työtä esille ja innovatiivisia ajatuksia.

Metsästyksessä toivon laajempaa ja monipuolisempaa saaliin käsittelyn osaamisen säilyttämistä Kainuussa. Trofeet, nahka, liha ja luut ovat hyödynnetty jo aika hyvin mutta paikallisen osaamisen ylläpito ja elinkeinon saaminen näistä tuotteista olisi toivottavampaa, mikäli se tapahtuisi täällä lähellä Kainuussa. Näin säilytettäisiin tietotaito täälläkin päin ja metsästys nähtäisiin laajempana kokonaisuutena alueen elinkeinolle.

Kalastuksesta olen saanut hyvän kuvan Kainuussa, jossa on ammattikalastajia, kalankasvatusta ja urheilukalastus on kasvavampaa, kun jokiin tehdään muutostyöt ja istutuksia lisätään laaja-alaisesti.

Marjastukseen toivon enemmän nuoria, koska minusta se on yksinkertaisin tapa aloittaa luonnossa kulkeminen ja ympäristönsä tunteminen. Marjojen jalostamista myös muiksi tuotteiksi paikallisesti olisi toivottavaa.

Kainuu on tosiaan luonnoltaan rikas ja siitä elämisen taitoa ja tietoa täytyy vaalia ja ylläpitää.

Reserviläiset

 Edetään kohti syksyä ja oma vuoden pääsotaharjoitus lähestyy. On aika pohtia mitä suomalaisen reserviläisen tulisi pohtia nykyisen kaltaisessa tilanteessa. Puolustusvoimat nojaavat isoon reserviin, jota koulutetaan sodan ajan tehtäviin ja on toimintakykyinen heti kentälle saavuttuaan. 

On kuitenkin tiedossa, että Ukrainan sodan seurauksena reservin nopea muodostaminen on hidasta ja siihen tarvitaan tukijoukkoja, jotka tunnetaan valmiusyksikkönä. Nämä nopean toiminnan yksiköt tarvitsevat kuitenkin oman tukijoukon ja siihen käy hyvin sitoutuneet paikalliset reserviläiset. Nämä reserviläiset ovat sitoutuneet vuosiksi kouluttautumaan ja harjoittelemaan tarvittavia toimenpiteitä ja operaatioita ennen kriisin syttymistä sodaksi. 

Suomi tarvitsee yhä enemmän sitoutuneita reserviläisiä tukemaan sodan ajan joukkojen muodostamista ja toimimaan “harmaan vyöhykkeen" aikana, jolloin sota ei ole virallisesti syttynyt mutta nykyisin sodan ja rauhan määrittelemää rajaa ei hirveästi voi vetää tai ainakin se tapahtuu mihin kohdemaa vetää rajan. Nämä joukot pystyvät toimimaan viranomaisten tukena ja olemaan kynnyksenä vihollisen toiminnalle. 

On typerää ajatella, että vapaaehtoisilla reserviläisillä ei olisi merkitystä vihollisen kynnyksen nostamisella. Mikäli näitä joukkoja olisi tarpeeksi niin antaisimme viholliselle sellaisen mielikuvan, jotta tänne ei ole “ilomarssilla tulemista” ja suomalaiset ovat valmiita taistelemaan. Palvelusaikani Afganistanin jälkeen on ollut reserviläiskomppaniassa ja meidän tarkoitus on varautua pahimpaan.

Mikäli pidät ampumaharjoittelusta, maasto-oloista, yhteenkuuluvuudesta ja itsesi haastamisesta niin liity joukkoon ja ole esimerkki muillekin mitä velvollisuus ja kunnioitus itsenäisyydelle tarkoittavat. Olen kiitollinen kaikille miehille ja naisille, jotka vapaaehtoisesti tätä tekevät.

Vapaus ei ole ilmaista vaan se ansaitaan.

Afganistan - Miksi emme voita!?

 Afganistan! Tuo imperiumien hautausmaa on tullut jälleen uutisiin huononevan tilanteen johdosta, kun taliban ottaa maata haltuunsa länsimaiden autettua maata kokoamaan hallintonsa, turvallisuutensa ja tulevaisuutensa viimeisten 20-vuoden ajan. On aika esittää kysymys jälleen miksi emme voita ja saavuta maassa demokratiaa, rauhaa ja länsimaisia arvoja? 

Tätä kysymystä on esitetty brittiläisen imperiumin, Neuvostoliiton ja nyt läntisen liittouman puolelta jo 150-vuoden ajan. Ensiksi on virhe arvioida, että länsimainen kulttuuri ja arvot kohtaavat paikallisia arvoja tai niitä edes lähdettäisiin soveltamaan hallinnollisesti tai edes paikallisesti. On vain helpompi tapa tappaa toisen kylän asukkaat kaivon takia, kuin ruveta vaikeisiin neuvotteluihin. Afganistan olisi vaatinut tuon 150- vuotta länsimaiden jatkuvaa paikallaoloa ja hallintomuotojen, lakien, oikeuden ja turvallisuuden sulautumista. Länsimaiset arvot eivät kuitenkaan olisi sulautuneet täysin heimokulttuuriin mutta niiden vivahde olisi voinut vakauttaa maata sen verran, että siitä olisi tullut pitkän rauhan aikakauden maa ja se olisi voinut muistuttaa naapurimaitaan enemmän.

Maa on kuitenkin kirottu mittaamattomien luonnonvarojen myötä siihen, että kaikki isot imperiumit haluavat hallinnoida sitä. Jatkuva sotien sykli ei ole tuonut vakautta ja vielä vähemmän rauhaa, kun ei edes selvitä edellisen sodan tuhoista niin alkaa toinen. On erittäin surullista seurata, kuinka monta sukupolvea sotilaita on käynyt palvelemassa maassa ja toivonut rauhan joskus saapuvan sinnekin. Se onko taliban oikea hallintomuoto tuonne niin en ole sitä mieltä. 

Suomalaiset sotilaat ovat sotineet tuota hallintoa vastaan ja ottaneet osaa terroristien metsästykseen. Olen ollut itse todistamassa ja kokemassa tapahtumia, jotka ovat sodan aikaisia tehtäviä. Seuraavaksi onneaan maassa lähtee kokeilemaan Turkki, joka on ilmoittanut halukkuutensa turvata kansainvälistä lentokenttää Kabulissa ja Kiina lähestyy taliban hallintoa talouden ja omien rajojen sisällä olevien islamistien kurissa pitämiseksi. Toivon todellakin rauhaa Afganistaniin mutta en vain näe sitä...

• 
  

Kaivosteollisuudesta

 

Kajaanissa on pitkään kamppailtu mitä tapahtuu seuraavaksi, kun paperitehdas sulki ovensa. Tapahtuuko enää mitään yhtä suurta, kuuluu huokailu ja vanhoja hyviä aikoja kaipaillaan. Maailman sähköistymisen ja mineraalien suuri kysyntä tuovat kuitenkin Kainuuseen valtavasti kaivosteollisuuden yrityksiä etsimään, investoimaan, louhimaan ja jalostamaan tuotteita rikkaasta maaperästämme. Olisi virhe olla käyttämättä tätä maailman tarvetta hyväksi, jotta voimme luoda yrityksiä, kehittää teknologiaa, avata uusia koulutusmahdollisuuksia ja tuoda vaurautta ja vakautta Kainuuseen. 

Kaivostekniikka, teknologia, laadukas ja pitkäjänteinen rakentaminen yhdessä ympäristöarvojen kanssa pakottavat alan yritykset kehittymään ja ottamaan huomioon paremmin sosiaaliset ja ympäristöön tapahtuvat vaikutukset. Lähitulevaisuudessa tulee olemaan niin, että teollisuuslaitokset tulevat kuitenkin olemaan lähempänä ihmisasutuksia. Syy tähän on kiertotalouden kasvu ja merkitys, tuotannon omien hyödykkeiden käyttäminen laajamittaisesti ja ympäristöystävällisesti ja uuden teknologian tuomat mahdollisuudet. 

Näen, että teollisuuslaitokset tulevat lämmittämään asuinkortteleita ylijäämä höyryllä, puhdistamaan jätevesiä, kierrättämään ja tuhoamaan jätteitä, tuottamaan energiaa, rakentamaan infrastruktuuria ja olemalla robotiikan kokeilualusta. Kaiken kaikkiaan tulevat teollisuuslaitokset myös keskitetään enemmissä määrin maan alle, koska sen mahdollistaa teknologia ja rakennustekniikka mutta myös ympäristöpolitiikka ja ihmisasutusten laajentumisen ehkäisy. Teollisuuden kriisinhallinta tulee mukautumaan paremmin yhteen kuntien ja kaupunkien tarpeiden kanssa.

Kajaanissa toimintaa on kehittynyt jo usean vuoden ajan korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa, joten alan kehitys Kainuussa tulee olemaan nousujohteista ja se tarjoaa tarvitsemaamme opiskelua ja työllisyyttä. 

Nälkämaa

• Kainuussa on huutava pula riittävästä työvoimasta ja töitä olisi tarjolla ennätysmäärät eri aloille mutta missä ovat tekijät? Onko Kainuu edelleen tunnettu nälkämaana, joka ei tarjoa sopivia palkkoja, koulutuksia, urasuunnitelmia ja muutenkaan laadukkaalle elämälle oikeanlaista suhdannetta? 

  Väärin! Kainuu on pääsemässä nykyisten elämänihanteiden aallonharjalle, kun ihmiset haluavat muuttaa lähemmäs luontoa, elää rauhallisemmin ja tehdä töitä etänä. Pienet kyläkoulut, laajat metsäalueet, pienempi ja tiiviimpi yhteisö ja yksinkertaisemmat vaatimukset elämiseltä tuovat ihmiset tänne mutta nälkämaankonseptia täytyy muuttaa, jotta voimme tarjota Kainuulaista elämäntyyliä kaikille halukkaille.

  Kainuussa täytyisi tarkastella asumisen, kulkemisen ja energian hinnoittelua, jotta pääsemme siihen pisteeseen, että palkalla tulee toimeen täälläkin päin. Oppisopimuskoulutusten lisääminen, yrittäjien kuunteleminen, pitkäaikainen ja laadukas suunnittelu ja näiden kummankin tiiviimpi yhteistyö toisivat helpotusta työmarkkinoille.

   Kainuu ei voi kilpailla palkoilla suuremmin mutta elämisen laadun, turvallisuuden, ympäristön ja yhteisöllisyyden avulla voimme tuoda tänne perheellisiä ja iäkkäämpiä asujia. Nuoret jäävät, kunhan uskallamme tuoda teknologiaa, teollisuutta, vakaata työtä, toimeentuloa, mielekästä ja laajaa harrastusmahdollisuutta. 

  Kainuulla on kaikki potentiaali kasvaa kokoaan suuremmaksi ja tuoda paikallisille hyvinvoiva ja kehittyvä maakunta.