Vasemmistoliiton Li Anderson ja Vihreiden Sofia Virta ovat ruotineet hallitusohjelmaa ja hallitusta mutta heidän ratkaisunsa jäävät kysymysmerkiksi. Ensinnäkin Li Anderson on väittänyt Vasemmistoliiton löytäneet rakenteellista syrjintää hallitusohjelmasta. Hän mahtaa tarkoittaa kiristyneitä haitallisen maahanmuuton linjauksia ja pakolaiskiintiön puolittamista. Eli vasemmisto vastustaa jälleen niitä kaivattuja rakenteellisia uudistuksia, mitä se itse julkisuudessa huutaa mutta ei tarjoa mitään vaihtoehtoa itse. Vasemmalta ei siis löydy mitään realistisia työkaluja ja haluja parantaa julkista taloutta tai sitä kykyä ei ole.
Vasemmistoliitto haluaa oman presidenttiehdokkaansa, jotta voisimme keskustella Suomen roolista Natossa. Minusta tuntuu, että Vasemmistoliitto edelleen haluaa myötäilevää Venäjä politiikkaa ja rajoittaa liittolaisuuttamme sotilasliitossa ulostuloistaan ja kansanedustajiensa toimien vuoksi. Merja Kyllönen mm. äänesti vastaan Naton jäsenyyden hakemisen puolesta, mikä minusta on hämmästyttävää Suomussalmelta lähtöisin olevalta kansanedustajalta.
Odotan innolla vihreiden varjobudjettia, koska Sofia Virta on todennut, että vihreät voivat myös parantaa julkista taloutta 6 miljardin edestä. Kunhan se ei ole eriarvoistavaa ja kansalaisia kurjistavaa, kuten viime hallituskaudella.
Maksamme punavihreiden hallituskaudesta vielä pitkään ja rahallisen ja henkisen pääoman menetykset ovat lähes mittaamattomat.
Näiden edellä mainittujen puolueiden on jo todettu olevan täysin kykenemättömiä korjaamaan talousasioita, koska se satuttaa kaikkia kansalaisia ja sitä kautta myös heidänkin äänestäjiänsä. Heidän hallituskautensa aikana velkaa tuli 40 miljardia ja korona ja edes sota eivät tätä selitä.
Mitkä ovat talousratkaisut näiden puolueiden osalta ja kuka uskoo niihin? Ei ainakaan kansalaiset äänestystuloksesta päätellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti